tiistai 11. maaliskuuta 2008

10.3 On the Rocks Helsinki

Zäkä zäkä zäkä!

Helsinkiin uudemman kerran parin viikon sisään!
Keikkapäivä maanantai, joka ainakin JKL:n nurkilla aika harvinainen.
Mutta, mikäs siinä kun kaikki hommat toimi aivan saatanan hyvin!

Aiempien kertojen suunnistusten jälkeen oli sellainen fiilis että perkele, nyt on Helsinki jo tuttu! Ja aika hyvin sinne löydettiinkin loppupeleistä, vaikka...niin, tuli siellä taas ajettua pari korttelia ympyrää turhaan.

On the Rocks tosiaan pelipaikka ja täytyy mainita että johan oli saatanan loistava mesta. Mesta missä voi vielä tänä päivänä fiilistellä tupakka suussa on aivan plussaa. Myös kaikki muukin oli paikallaan, joten ei mitään mutinaa.
Suurinta fiilistä nostatti lavasoundi, koska meinasi jo checkin aikana tulla fiilis että jo on nyt saataNNAAAA. Eli, aivan mahtava tunne valtasi krapulaisen/krapulaiset ihmiset kun soundit oli kerrasta tip-top eikä melkein sinnepäin!

Checkin jälkeen haastattelun tekoa ja ruokaa sekä olutta kohtuudella.

Lämppärinä messissä oli Lucidity, bändi josta Martti ns.huorattiin omaan leiriin kepittämään toista kitaraa. Tunnelmaa ja raskasta menoa tarjoiltiin kuuden biisin verran. Hienot melodiat hemmoilla hallussa!

Omaa vetoa jännitettiin muutamasta erinäisestä syystä.
Loppupeleistä jännitystä ei kyllä lauteilla enää ilmennyt ja veto oli ihan helvetin mukava. Plussaa nimenomaan soundeista miksaajahemmolla ja paikalla olleille ihmisille, joita maanantaihin nähden oli saapunut yllättävänkin hyvin.

Kaiken kaikkiaan tästä reissusta jäi vitun hyvä maku ja tältä reissulta myös jäi tulevaisuuteen pari erittäin tärkeää juttua kouraan! Loistofiilis!!!


sunnuntai 2. maaliskuuta 2008

1.3 Kantakievari Haapajärvi

Jär-Jär, Haapajärvi!!!

Päivän lepotauko Rocktownin väännön jälkeen ja nokka kohti Haapajärveä.
Pientä puutumista vielä aamulla ilmassa JKL:n päässä. Martti the Mertti ilmoitti miehekkäästi ja rehellisesti ottaneensa alkoholia edellisiltana. Tällä kierroksella tämä voitanee katsoa läpi sormien, koska myös Spiritual Kolari oli näin tehnyt. FSAS kuitenkin on ottanut sellaisen linjan alkoholin kanssa että sen kanssa pitää olla sinut. Tai jotain...

Teme "Teija, Tepa, Boys of Summer" Oksanen oli päättänyt ottaa tietoisen riskin ja lähteä urkuja soitellen sotaan jo edellispäivänä. Eli, mies ampui Haapajärven nurkille jo hyvissä ajoin painelemaan niitä mustia ja valkoisia nappuloita niistä Korgeista. Mysteerinen mies tuo Teme.

Fiilikset oli ihan positiiviset illan vetoa kohtaan.
Pelipaikalle tultaessa ne myös kasvoivat entistä enemmän.
Kantakievari ei ollut tuttu mesta, eikä ehkä nimenä ole se kaikkein coolein, mutta piti sanoa "voihan perkele" kun mestoille päästiin. Iso lava, hyvät hotellihuoneet + backstage.

Illan toinen bändi oli paikallinen Teardown.
Soundcheckin aikana meinasi jo mennä paskat housuun. Miksi tällä bändillä ei ole sopparia? Illan mittaan selvisi myös että hemmot ja tytöt olivat myös varsin ystävällisiä tyyppejä.

Checkit tosiaan läpi ja hengailua.
Koska olemme alkaneet ns. trendipelleiksi ja olemme olevinaan nykyaikaisia, otimme mukaan parit läppärit. Immortalin Abbathin kitarakoulua katsellessa Youtubelta nousi sellainen fiilis, että nyt vittu rävähtää.

Illan ohjelmassa kaksi keikkaa. Ensimmäinen veto oli paikalliselle nuorisolle suunnattu. Meinasi gagaa tulla housuun kun bongasi vyötäröön asti olevien pikkuhevimiesten päällä Deathchainin ja Ajattaran paitoja. Reilu kymmenen vuotta sitten ei nimittäin kovin hyvällä välttämättä katsottu grillijonossa jos päällä sattui olemaan tämän mallisia paitoja ja pidempää tukkaa. Ajat muuttuu...
Hienoa meininkiä kuitenkin, tulevaisuutemme on turvattu!

Teardown täräytti puolen yön perseessä sitten K-18 keikat käyntiin.
Maan mainio veto ja jengiä paikalla aivan helvetisti. Täytyy todeta, että on ihme jos ei näille jostain ala kuulumaan levypuljujen kautta yhteydenottoja.

Illan toinen veivaus kehiin ja kyllä oli aivan helvetin mahtava meininki. Jengiä maan mainiosti tullut keikkaa tsekkailemaan, tästä siis pisteet Haapajärvelle!!!
Settilistaa taas väännettiin uuteen uskoon, tällä kierroksella päräytettiin Who's Behind the Doorilla keikka käyntiin ja Heal oli jälleen ns.alavillan perässä juoksijoiden iloksi ja turvaksi otettu ohjelmistoon.
Drainingin jälkeen vielä pikapyrähdys takaisin lavalle ja Rain Tonight ilmoille.
Loistava keikka ja fiilikset mycket bra 110%!

Keikan jälkeen hotellin saunaan rentoutumaan ja spekuloimaan maailman menoa Teardownin jäsenten ystävällisessä seurassa.
Parit saunaoluet ja kohtuudella kovempaakin.


Lager Teucca with Krapula Martti


Tepa väijyy baarikaappia, Teukka ei anna, Martti jännää euroviisuja



Vieraslista, Lonkero Myllylä tietty listoilla


Passailua 666


Teukka bongasi Teardownin munat saunassa, olut sille!!!


Teardownin Michael ja Selenan Elegantti Pasi


Selena vs Teardown


Selenan ja Teardownin tyttäret keikan jälkeen

perjantai 29. helmikuuta 2008

28.2 Rocktown Helsinki

Hell, Helsinki!!!

Helsingin reissut on aina mukavia. Selenan tiimoilta on tullut haastetteluja käytyä tuolla tekemässä, yksi masterointireissu ja laivakeikkareissu.
On aina erittäin piristävää kuulla lauseita kuten "Kyllä me sinne ilman karttaakin löydetään" "Joo, ei se nyt niin vaikea voi olla, ettei löytyisi".

Joka kerta on kuitenkin samat laulut:
-"Mitä nämä vitun kehät oikein on, miten ne niin kuin menee?"
-"Pitääkö tästä jo kääntyä?",
-"Voi saatanan vittu, missähän me nyt ollaan"
-"Siis vittu, nyt menee hermo pikkuhiljaa"

Tällä kierroksella päätimme ampua suoraan kovilla ja näyttää julmalle maailmalle!
Rumpalimme Kuha,vanha kehäkettu,entinen helsingin kävijä ja sisäisen navigaation kiistaton isä ja äiti kertoo oikean reitin.
Hieman epäilytti kuitenkin, koska Kuhan Hesan reissut tuntien, siellä ei juuri ajokunnossa olla. Eikä kaverilla ole myöskään ajokorttia. Mutta, no worries!

Hommat menee ok ja tutut kehä kolmoset tulee eteen...,oisko sittenkin pitänyt kartta ottaa, mitä nyt...????

Päätetään taas vetää tuttuun tyyliin, kaikesta huolimatta aivan omia reittejä.
Ihan tutkilla ja silmä kiinni kohti keskustan kylttejä, kyllä sieltä aina jotain tulee eteen. Eipä siinä, lopulta se pääkatu sieltä tuli ajelun päätteeksi eteen ja suu muikeana. Olihan siinä kuitenkin pientä ajelua ennen sitä...
Bongattiin mm. Tarjan keltainen pikkukämppä, Terrr-ve vaan!
Bongauksien eliittiin kuuluu myös Dannyn keikkabussi. Se oltiin jo aiemmin nähty ja nyt tuli toinen kerta. Keski-Suomen hemmot ihan liikuttui, kunnes Kummelin Däni-uimahallissa sketsit valitettavasti tuli takaraivoon. Eipä siinä, kaikesta huolimatta Danny rules!

Lopulta siis Rocktownin eteen ja kuikuilemaan meininkejä.
Keikka jälleen yhdessä Sika Harri and the Dreams- yhtyeen kanssa.
Kolmanneksi bändiksi oli löytynyt jostan JKL:n nurkilta Rogue Angel. Rogue Angelin nimi oli joten kuten tuttu, mutta ei musaa ollut aiemmin tullut kuultua.

Checki meni hyvin, vaikka ongelmia taas oli mm.vahvistimen kanssa.
Kuitenkin, jäi vitun hyvä maku suuhun seteistä. Teukka oli checkin aikana pelaamassa curlingia Paavalniemen kanssa. (ja tämä ei ole vitsi). Tossut kuulemma vitun liukkaat. Eli, Selenan takuu! Curling rules, Paavalniemi ei.

Passailua, keitottelua ja netin hyväksikäyttöä.
Harri päätti hauskuuttaa porukkaa oman bändinsä keikkareissujutuilla. Kieltämättä nauratti ja naurattaa vieläkin.

Keikat käyntiin, BtD veivasi perusvarman vedon, alkuintrosta pisteet.
Rogue Angel tosiaan ei aiemmin tuttu, mutta vedon aikana paljastui että bändi veivaa glam rockia tms...ei oikein omaan genreen osu, joten hankala määrittää millainen orkesterin musatyyli oikeasti on.

Selena veto meni mukavasti, hieman sekoilua tosin loppupäässä josta pisteet Herra Kolarille täysin, aloittaen väärän biisin ja skipaten yhden rallin välistä.
Tästä pienestä mokasta johtuen FC-Mökän kohuttu lavaesiintyminen jäi siis näkemättä. Seuraavan kerran sitten. Silmälasit biisilistaa varten on nimittäin jo hommattu.

Kaiken puolin ihan hyvä pelinavaus Helsinkiin, mitä tulee keikkoihin.
Päivän huili ja taas jatketaan.

Kuha navigoi, Pasi ohjaa

sunnuntai 10. helmikuuta 2008

8.2 Woodoo Imatra

Imatran (keski)Ketterä

Aamun saunomisen jälkeen oli piristävää herätä uuteen päivään.
Kissan gaga tottakai maistui suussa.

Imatran sotasuunnitelmiin kuului ottaa kartta ja GPS mukaan.
Nyt ei nimittäin ajella kuten Kuopioon ja sieltä Kouvolaan.

Imatralla ei ole aiemmin tullut veivattuakaan, naapuripitäjä Lappeenrannassa kylläkin tuli viime vuonna keikka heitettyä.
Woodoosta oli kuullut varsin positiivista kommenttia ja pitää kyllä yhtyä tuohon.
Henkilökunta oli asiallista ja kaikki muukin toimi mycket bra.

Menomatkalla tuli infoa että edellisillan toinen retkue, eli Kivimetsän Druidi oli bongannut vielä kolmannen bändin messiin. Kyseessä naislaululla ja miespörinällä veivaava hollantilainen pumppu. Nimeä ei valitettavasti tullut ikinä kysyttyä.

Checki oli ja meni. Ruokailun kautta passailemaan ja ihmettelemään meininkiä.
Edellisiltana pilluillut korvamonitorihärdellikin saatiin setvittyä, joten homma ok ja hyvällä fiiliksellä tsekkailemaan hollannin poppoon keikkaa.
Hieman ihmetystä kieltämättä aiheutti ulkomaan vieraan urkujensoittaja, joka oli päättänyt hoidella keikan urut kaulassa roikkuen. Viimeksi tuli tällaisen meiningin bongattua Sandran DVD:ltä. Hollannin hemmo ei kuitenkaan vedellyt hikisenä mullet heiluen "in the heat of the night", luojan kiitos.
Yleisöä ei hirveästi ulkomaan vieraan esitystä tullut lavan eteen väijymään.
Nätin näköinen laulajatar kuitenkin ko.bändillä, ihan noin ohimennen mainitakseni.

Selenan setti alkoi pienellä säädöllä, koska tod.näk ulkomaan hemmot olivat erehtyneet nupeista ja ainakin Martilla oli kaikkea muuta kuin soundcheckissä katsonut soundit Marsussa. Se ei kuitenkaan haitannut loppupeleistä vitutuksen rajoille keikkaa. Woodoon kierrokselle päätettiin ruimia Heal myös pitkästä aikaa mukaan. Kipale toimi varsin mukavasti taas keikalla ja pitänee ottaa settiin taas jatkossa. Kaikin puolin hyvä keikka ja fiilis oli korkealla. Annika lauloi taas tuttuun tapaan maan mainiosti!

Keikan jälkeen taas normitouhua. Kieltämättä pitää jatkossa varmasti alkaa miettimään Martti the Mertin ja Teemun osalta alkoholihommia. Mopo lähti kyllä aivan käsistä. Vielä jotenkin voi katsoa läpi sormien että tilataan jotain specialdrinkkejä, mutta on se helvetti että aletaan kantamaan kaiken maailman sädetikulla ja sateenvarjolla varustettuja juomia pöytään. Isot miehet hei!!
Viikon mulkku-palkinto erityisesti Martille joka kiikutti aivan saatanan pahan makuista punaista drinksua kehiin. Voi kyllä kuvitella että esim. joku Paris Hilton vetää ko.drinksuja ja vieläpä samanlaisista laseista...en tiedä jumalauta, veti sanattomasti.

GPS:t viritettiin ja Jorma Ollilaa kiiteltiin takaisin lähtiessä.
Vekotin löyti aivan mahtavan reitin, pari kilsaa säästöä matkaan.
Ja paskan marjat, aivan hanurista oleva metsätie taas edessä ja se siitä lyhyemmästä matkasta. 60 km/h paskaa mestätietä. Rulez ok?

Edellisillan tapaan saunomiset kehiin ja spekuloinnit keikasta.
Hyvä viikonloppu kaiken kaikkiaan.








7.2. Henry's Pub Kuopio

Mistä helvetistä meidän pitää kääntyä???

Parin keikan viikonloppu ja ensiksi nokka kohti Kuopiota!
Kylläpä taas hommat sujuu. JKL:stä Kuopioon ei ole matka eikä mikään ja sen verran monta kertaa on naapurikaupungissa tullut vierailtua että perille kyllä löydetään. Onhan siellä niitä tienviittojakin.
Aina ei vaan osaa. Myöhässä soundcheckiin ja muutamalla lauseella selitykset miksi myöhässä. No, kun vaan vedettiin kylmästi kylttien ohi ja jotain jokerireittiä lopulta keskustaan. Korttelia keskustassa pari kertaa taksikaistoilla päin hevosen persettä, mutta lopulta se Henry's Pub löytyi.

Ihana basistimme Teemu oli hypännyt Kouvolasta Kivimetsän Druidin kyytiin juomaan jännityksen pois. Turvallista matkaa!

Soundchekin meni tällä kierroksella hyvin! Pientä säätöä tosin, mutta varsin lupaava meininki. Checkin jälkeen pieni pyrähdys kaupungille aterioimaan.
Suurta ihmetystä aiheutti ruokamestojen sulkemisajat, lopulta nöyrtyminen McDonaldsin herkku-aterioihin. Mäkkärin nuoren myyjätytön iloksi saavuimme minuuttia ennen sulkemisaikaa ja ai että sitä vittumaista katsetta jonka sai asiakaspalveluna kun tilausta lähdettiin vääntämään. Toivon mukaan kotona ei tarttenut enää ruokaa poikaystävälle tehdä. Shitter Limited - Syö paskaa!

Sakkia torstai-iltana pelipaikalle oli saapunut sopivasti ja KMD alkoi veivaamaan humppametallia. Hyvin tuntui soitto pelaavan, vaikkei ihan omaan musamakuun hemmojen ja tytön metalli osukaan. Soundit tuntui olevan kohdallaan.

Omaa keikkaa odotellessa ihmeteltiin backstagen kirjoituksia.
Kovin suurta yllätystä ei tarjonnut se, että seinältä löytyi Beyond the Dreamin tarra. Ihme dudeja! Jos jossain on baari tai yökerho josta ei löydy Beyond the Dreamin tarraa niin jo on ihme. Itse olen bongaillut näiden hemmojen tarroja aina vessanpöntön sisäkannesta lähtien. Tosin, parempaa paikkaa ei taida juurikaan löytyä, koska suurin osa ihmisistä käy kuitenkin kusella. Terkut Harrille vaan!

Selenan veto meni lähti Ghost in the Familyn kohdalla hetkeksi ns.lapasesta, kun Kuhan korvamonitorit tilttasi 6-0. Tilanteesta selvittiin kuitenkin kunnialla ja setti hermolla läpi.
Hieman oli vaisu torstai-illan yleisö kieltämättä, mutta eipä siinä. Lunki meno kuitenkin Kuopiossa. Kalpaa ja kalakukkoa. Myös Henry's Pubille kiitosta hyvästä kohtelusta orkestereita kohtaan!

Keikan jälkeen nokka kohti Kouvolaa jossa puutuminen seuraavan päivän Imatran Woodoon keikkaa varten. Ihan varmuuden vuoksi päätettiin taas kulkea päin helvettiä ja koukata Savitaipaleen kautta. Lisäkilometrejä aivan helvetisti, luonnollisesti.
Onneksi Teemun luksushuvilalta löytyi sauna ja ronskisti keittoa. Boys of Summerin kanssa vedettiin viimeiset löylyt aamulla seiskan tuntumaan. Kyllä lähtee.

Vinkkejä kulkemiseen:

- Kuopioon on hyvä kääntyä niistä risteyksistä jotka siellä tien laidoilla on, jos ei ekasta niin vaikka sitten toisesta. Tosin, sieltä kauempaakin pääsee jos on huumoria ajella ylimääräisiä kilometrejä.

- Jos taas Kouvolaan ajaa Kuopiosta, niin on myös ihan ok valita lyhin reitti. Mikäli ei ole kiire, niin Savitaipeleelta pääsee myös Tuohikotin kautta perille.
Tulee vaan matkaa aivan helvetin paljon enemmän. Ripaus huumoria ja paljon lageria myös hyvä ottaa messiin.




perjantai 25. tammikuuta 2008

24.1 Freetime Jyväskylä

Pee pee pee pee, torstaina PERSEEET!

Keikka Nykäskylässä ja messissä Soulfallen. Tällä kertaa oli varsin miellyttävää kun, aina-niin-ystävällinen narikkahemmo ei sanonut "mikäs kunto?"..."katsellaan ensi kerralla uudestaan". Ensimmäinen kerta siis tutut portaat selvinpäin alas.

Torstaista johtuen tupa ei täynnä, mutta miellyttävän sopiva määrä kuitenkin oli tullut tsekkailemaan settejä.

Koska emme ole instrumentti-homoilijoita, oli ihmettelyn aihetta Soulfallenin rummuista. Jotain vitun rautaputkia meni siellä sun täällä. Sitten myös jotain sähköhommia...Ei helvetti, mihin tää maailma on menossa, mihin tää on menossa?
Eipä siinä, samalla tavalla niitäkin rumpuja lyötiin kuin omiakin, joten homma ok.

Checkit meni kyllä kohtuudella päin hevosen persettä myös tällä kertaa.
Mutta mutta, eipä siinä mitään kun homma myöhemmin toimi ihan ok.

Passailun jälkeen tsekkailemaan JKL:n mukavien & kovimpien panomiesten, eli Soulfallenin vetoa. Toinen kitaristi oli kuulemma kipeä, joten yhdellä guitarilla veivasivat. Hyvät soundit ja muutenkin hyvää pörinää oli. Niin hyvää että joku Selenan porukasta päissään päätti roudata Soulfallenin laulaja-basistin soittopelin meidän tavaroiden joukkoon ja tietenkään asiaa ei helpota että Soulfallenilla on veto heti perään lauantaina. Toivon mukaan basso löytyy. Muutenhan se taitaa olla se paljon puhuttu tyhjä arpa? Eix nii?

Settilista tehtiin lennosta just ennen keikkaa. Stetsoni-Teme oli juuri käynyt kirjoituskurssin ja teki biisilistat. On se härski, on se härski, kaikkiin lappuihin ei tainnut tulla ihan sama järjestys. Mokailuja ei tullut kuitenkaan tuon suhteen, eli ugh ja voiiiiii vittuuuuu-huudot kehiin. Ainoa mikä kusi, oli kielen katkeaminen kesken biisin.

Heal jätettiin soittamatta, koska paikalla ei näkynyt rakastavaisia, puhumattakaan ns. potentiaalisista pilluhaukoista, joten coverin jälkeen suoraan viimeiseen biisiin ja paskat housuun.

Keikan jälkeen perus-spedeilyt kehiin ja naurettavat jatkot.
Levyjäkin meni kaupaksi mukavasti, joten ok setit!

sunnuntai 6. tammikuuta 2008

1.5 Ohrantähkä Korpilahti

For Selena and Sin, Boys of Summer & Tipaton tammikuu

Uusi vuosi, mutta vanhat kujeet.
Uusi vuosi...ei kun hemmetti! Uudet kujeet, ainakin mr.Pohjosaholla, joka päätti ryhtyä kokeilemaan rajojaan tipattoman tammikuun merkeissä. Tähän voisi jopa heittää kommentin "voi vittu, on se härski, on se härski". Muut eivät tähän rohkeaan suoritukseen uskaltaneet vielä tänä vuonna ryhtyä.

Turun loppuvuoden vitsin jälkeen oli piristävää huomata ettei ei se aina paljoa vaadi että homma toimii. Korpilahdella homma toimi!
Ohrantähkä ei ilmeisen suurta keikkapaikan viittaa taida kantaa, mutta näkypä Lindholmin Davekin keikan ko.mestassa veivaavan, jotta mikä ettei. Tod.näk U2 ja Madonna ovat myös ko.mestan korkkaamassa. Järjestelyt toimi varsin loistavasti ja toiminta oli orkesterin näkökulmasta vallan mainiota alusta loppuun. Mycket bra.

Lagerhommat tuntuisi myös olevan kylällä hallussa! Ilmeisesti uuden vuoden dokailut eivät kaikille riittäneet kun jengiä lappasi mukavaa tahtia sisään. Tämähän passasi, myös Martille ja Teme "Boys of Summerille".

Checki meni lunkisti, huolimatta pikku koistisesta, joka muutamia henkilöitä tuntui kiusaavan. Parit märät ja ruokailu soundcheckin jälkeen kuitenkin toi mukavasti ryhtiä hommaan.

Nykäskylästä lähti messiin myös dark metallia takova Beyond the Dream.
Viime aikaiset kosteat reissut B.Betrayelin kanssa vaihtuivat siis hieman "rauhallisempaan" orkesteriin ja persooniin. Asia heeboja tuntui BtD-dudet olevan, vaikka aika rauhallista toimintaa oli suhteessa musiikkiinsa.

Parit viime keikat menneet osittain päin persettä, erinäisistä syistä johtuen.
Oli varsin mukavaa huomata että homma toimii taas vallan mainiosti ja keikan jälkeen mieli aivan helvetin positiivinen!
Ennen keikkaa päivitetyn biisilistan vuoksi jätettiin cover-veivaus tällä kierroksella eka kertaa pois. Kaiken kaikkiaan hyvä veto.

Yleismiehemme Juha "Jussi, Juice" oli taas pikku breikin jälkeen messissä.
Kaveri ei ole promojuttujaan minnekään hukannut, olikin varsin positiivista huomata kuinka "nuoruuden innolla" hommat hoitui! Yleismies #2, eli Jarkkki totesi ennen lähtöä olon olevan heikko ja jättäytyi suosiolla kotiin. Ensi kerralla sitten.