28.2 Rocktown Helsinki

Hell, Helsinki!!!

Helsingin reissut on aina mukavia. Selenan tiimoilta on tullut haastetteluja käytyä tuolla tekemässä, yksi masterointireissu ja laivakeikkareissu.
On aina erittäin piristävää kuulla lauseita kuten "Kyllä me sinne ilman karttaakin löydetään" "Joo, ei se nyt niin vaikea voi olla, ettei löytyisi".

Joka kerta on kuitenkin samat laulut:
-"Mitä nämä vitun kehät oikein on, miten ne niin kuin menee?"
-"Pitääkö tästä jo kääntyä?",
-"Voi saatanan vittu, missähän me nyt ollaan"
-"Siis vittu, nyt menee hermo pikkuhiljaa"

Tällä kierroksella päätimme ampua suoraan kovilla ja näyttää julmalle maailmalle!
Rumpalimme Kuha,vanha kehäkettu,entinen helsingin kävijä ja sisäisen navigaation kiistaton isä ja äiti kertoo oikean reitin.
Hieman epäilytti kuitenkin, koska Kuhan Hesan reissut tuntien, siellä ei juuri ajokunnossa olla. Eikä kaverilla ole myöskään ajokorttia. Mutta, no worries!

Hommat menee ok ja tutut kehä kolmoset tulee eteen...,oisko sittenkin pitänyt kartta ottaa, mitä nyt...????

Päätetään taas vetää tuttuun tyyliin, kaikesta huolimatta aivan omia reittejä.
Ihan tutkilla ja silmä kiinni kohti keskustan kylttejä, kyllä sieltä aina jotain tulee eteen. Eipä siinä, lopulta se pääkatu sieltä tuli ajelun päätteeksi eteen ja suu muikeana. Olihan siinä kuitenkin pientä ajelua ennen sitä...
Bongattiin mm. Tarjan keltainen pikkukämppä, Terrr-ve vaan!
Bongauksien eliittiin kuuluu myös Dannyn keikkabussi. Se oltiin jo aiemmin nähty ja nyt tuli toinen kerta. Keski-Suomen hemmot ihan liikuttui, kunnes Kummelin Däni-uimahallissa sketsit valitettavasti tuli takaraivoon. Eipä siinä, kaikesta huolimatta Danny rules!

Lopulta siis Rocktownin eteen ja kuikuilemaan meininkejä.
Keikka jälleen yhdessä Sika Harri and the Dreams- yhtyeen kanssa.
Kolmanneksi bändiksi oli löytynyt jostan JKL:n nurkilta Rogue Angel. Rogue Angelin nimi oli joten kuten tuttu, mutta ei musaa ollut aiemmin tullut kuultua.

Checki meni hyvin, vaikka ongelmia taas oli mm.vahvistimen kanssa.
Kuitenkin, jäi vitun hyvä maku suuhun seteistä. Teukka oli checkin aikana pelaamassa curlingia Paavalniemen kanssa. (ja tämä ei ole vitsi). Tossut kuulemma vitun liukkaat. Eli, Selenan takuu! Curling rules, Paavalniemi ei.

Passailua, keitottelua ja netin hyväksikäyttöä.
Harri päätti hauskuuttaa porukkaa oman bändinsä keikkareissujutuilla. Kieltämättä nauratti ja naurattaa vieläkin.

Keikat käyntiin, BtD veivasi perusvarman vedon, alkuintrosta pisteet.
Rogue Angel tosiaan ei aiemmin tuttu, mutta vedon aikana paljastui että bändi veivaa glam rockia tms...ei oikein omaan genreen osu, joten hankala määrittää millainen orkesterin musatyyli oikeasti on.

Selena veto meni mukavasti, hieman sekoilua tosin loppupäässä josta pisteet Herra Kolarille täysin, aloittaen väärän biisin ja skipaten yhden rallin välistä.
Tästä pienestä mokasta johtuen FC-Mökän kohuttu lavaesiintyminen jäi siis näkemättä. Seuraavan kerran sitten. Silmälasit biisilistaa varten on nimittäin jo hommattu.

Kaiken puolin ihan hyvä pelinavaus Helsinkiin, mitä tulee keikkoihin.
Päivän huili ja taas jatketaan.

Kuha navigoi, Pasi ohjaa

8.2 Woodoo Imatra

Imatran (keski)Ketterä

Aamun saunomisen jälkeen oli piristävää herätä uuteen päivään.
Kissan gaga tottakai maistui suussa.

Imatran sotasuunnitelmiin kuului ottaa kartta ja GPS mukaan.
Nyt ei nimittäin ajella kuten Kuopioon ja sieltä Kouvolaan.

Imatralla ei ole aiemmin tullut veivattuakaan, naapuripitäjä Lappeenrannassa kylläkin tuli viime vuonna keikka heitettyä.
Woodoosta oli kuullut varsin positiivista kommenttia ja pitää kyllä yhtyä tuohon.
Henkilökunta oli asiallista ja kaikki muukin toimi mycket bra.

Menomatkalla tuli infoa että edellisillan toinen retkue, eli Kivimetsän Druidi oli bongannut vielä kolmannen bändin messiin. Kyseessä naislaululla ja miespörinällä veivaava hollantilainen pumppu. Nimeä ei valitettavasti tullut ikinä kysyttyä.

Checki oli ja meni. Ruokailun kautta passailemaan ja ihmettelemään meininkiä.
Edellisiltana pilluillut korvamonitorihärdellikin saatiin setvittyä, joten homma ok ja hyvällä fiiliksellä tsekkailemaan hollannin poppoon keikkaa.
Hieman ihmetystä kieltämättä aiheutti ulkomaan vieraan urkujensoittaja, joka oli päättänyt hoidella keikan urut kaulassa roikkuen. Viimeksi tuli tällaisen meiningin bongattua Sandran DVD:ltä. Hollannin hemmo ei kuitenkaan vedellyt hikisenä mullet heiluen "in the heat of the night", luojan kiitos.
Yleisöä ei hirveästi ulkomaan vieraan esitystä tullut lavan eteen väijymään.
Nätin näköinen laulajatar kuitenkin ko.bändillä, ihan noin ohimennen mainitakseni.

Selenan setti alkoi pienellä säädöllä, koska tod.näk ulkomaan hemmot olivat erehtyneet nupeista ja ainakin Martilla oli kaikkea muuta kuin soundcheckissä katsonut soundit Marsussa. Se ei kuitenkaan haitannut loppupeleistä vitutuksen rajoille keikkaa. Woodoon kierrokselle päätettiin ruimia Heal myös pitkästä aikaa mukaan. Kipale toimi varsin mukavasti taas keikalla ja pitänee ottaa settiin taas jatkossa. Kaikin puolin hyvä keikka ja fiilis oli korkealla. Annika lauloi taas tuttuun tapaan maan mainiosti!

Keikan jälkeen taas normitouhua. Kieltämättä pitää jatkossa varmasti alkaa miettimään Martti the Mertin ja Teemun osalta alkoholihommia. Mopo lähti kyllä aivan käsistä. Vielä jotenkin voi katsoa läpi sormien että tilataan jotain specialdrinkkejä, mutta on se helvetti että aletaan kantamaan kaiken maailman sädetikulla ja sateenvarjolla varustettuja juomia pöytään. Isot miehet hei!!
Viikon mulkku-palkinto erityisesti Martille joka kiikutti aivan saatanan pahan makuista punaista drinksua kehiin. Voi kyllä kuvitella että esim. joku Paris Hilton vetää ko.drinksuja ja vieläpä samanlaisista laseista...en tiedä jumalauta, veti sanattomasti.

GPS:t viritettiin ja Jorma Ollilaa kiiteltiin takaisin lähtiessä.
Vekotin löyti aivan mahtavan reitin, pari kilsaa säästöä matkaan.
Ja paskan marjat, aivan hanurista oleva metsätie taas edessä ja se siitä lyhyemmästä matkasta. 60 km/h paskaa mestätietä. Rulez ok?

Edellisillan tapaan saunomiset kehiin ja spekuloinnit keikasta.
Hyvä viikonloppu kaiken kaikkiaan.

7.2. Henry's Pub Kuopio

Mistä helvetistä meidän pitää kääntyä???

Parin keikan viikonloppu ja ensiksi nokka kohti Kuopiota!
Kylläpä taas hommat sujuu. JKL:stä Kuopioon ei ole matka eikä mikään ja sen verran monta kertaa on naapurikaupungissa tullut vierailtua että perille kyllä löydetään. Onhan siellä niitä tienviittojakin.
Aina ei vaan osaa. Myöhässä soundcheckiin ja muutamalla lauseella selitykset miksi myöhässä. No, kun vaan vedettiin kylmästi kylttien ohi ja jotain jokerireittiä lopulta keskustaan. Korttelia keskustassa pari kertaa taksikaistoilla päin hevosen persettä, mutta lopulta se Henry's Pub löytyi.

Ihana basistimme Teemu oli hypännyt Kouvolasta Kivimetsän Druidin kyytiin juomaan jännityksen pois. Turvallista matkaa!

Soundchekin meni tällä kierroksella hyvin! Pientä säätöä tosin, mutta varsin lupaava meininki. Checkin jälkeen pieni pyrähdys kaupungille aterioimaan.
Suurta ihmetystä aiheutti ruokamestojen sulkemisajat, lopulta nöyrtyminen McDonaldsin herkku-aterioihin. Mäkkärin nuoren myyjätytön iloksi saavuimme minuuttia ennen sulkemisaikaa ja ai että sitä vittumaista katsetta jonka sai asiakaspalveluna kun tilausta lähdettiin vääntämään. Toivon mukaan kotona ei tarttenut enää ruokaa poikaystävälle tehdä. Shitter Limited - Syö paskaa!

Sakkia torstai-iltana pelipaikalle oli saapunut sopivasti ja KMD alkoi veivaamaan humppametallia. Hyvin tuntui soitto pelaavan, vaikkei ihan omaan musamakuun hemmojen ja tytön metalli osukaan. Soundit tuntui olevan kohdallaan.

Omaa keikkaa odotellessa ihmeteltiin backstagen kirjoituksia.
Kovin suurta yllätystä ei tarjonnut se, että seinältä löytyi Beyond the Dreamin tarra. Ihme dudeja! Jos jossain on baari tai yökerho josta ei löydy Beyond the Dreamin tarraa niin jo on ihme. Itse olen bongaillut näiden hemmojen tarroja aina vessanpöntön sisäkannesta lähtien. Tosin, parempaa paikkaa ei taida juurikaan löytyä, koska suurin osa ihmisistä käy kuitenkin kusella. Terkut Harrille vaan!

Selenan veto meni lähti Ghost in the Familyn kohdalla hetkeksi ns.lapasesta, kun Kuhan korvamonitorit tilttasi 6-0. Tilanteesta selvittiin kuitenkin kunnialla ja setti hermolla läpi.
Hieman oli vaisu torstai-illan yleisö kieltämättä, mutta eipä siinä. Lunki meno kuitenkin Kuopiossa. Kalpaa ja kalakukkoa. Myös Henry's Pubille kiitosta hyvästä kohtelusta orkestereita kohtaan!

Keikan jälkeen nokka kohti Kouvolaa jossa puutuminen seuraavan päivän Imatran Woodoon keikkaa varten. Ihan varmuuden vuoksi päätettiin taas kulkea päin helvettiä ja koukata Savitaipaleen kautta. Lisäkilometrejä aivan helvetisti, luonnollisesti.
Onneksi Teemun luksushuvilalta löytyi sauna ja ronskisti keittoa. Boys of Summerin kanssa vedettiin viimeiset löylyt aamulla seiskan tuntumaan. Kyllä lähtee.

Vinkkejä kulkemiseen:

- Kuopioon on hyvä kääntyä niistä risteyksistä jotka siellä tien laidoilla on, jos ei ekasta niin vaikka sitten toisesta. Tosin, sieltä kauempaakin pääsee jos on huumoria ajella ylimääräisiä kilometrejä.

- Jos taas Kouvolaan ajaa Kuopiosta, niin on myös ihan ok valita lyhin reitti. Mikäli ei ole kiire, niin Savitaipeleelta pääsee myös Tuohikotin kautta perille.
Tulee vaan matkaa aivan helvetin paljon enemmän. Ripaus huumoria ja paljon lageria myös hyvä ottaa messiin.